keskiviikko 1. helmikuuta 2017

helmikuun ensimmäinen

Helmikuu tuo jo pienen lupauksen keväästä tullessaan, vaikka kun suljen silmäni ensimmäisenä mieleeni palaa se lapsuuden maisema. Sen punatiilisen leivinuunin lämmittämän tuvan ikkunasta. Ne kalpeassa auringossa loistavat kirkkaan valkoiset hanget. Noihin maisemiin 26 - vuotta sitten helmikuun ensimmäisenä, kun pakkanen paukkui yli kolmissakymmenissä - minä synnyin.

Tänään aamu alkoi arkisesti hieman normaalia aikaisemmalla herätyksellä. Aamupalan jälkeen suunnattiin nimittäin suoraan Maxin 6 -vuotisneuvolakäynnille. Sydänpohjia riipi, kun tiesin miten paljon tuo poika jännitti tulevaa rokotetta. Rauhoitteluista huolimatta "taisteluksihan" sen laitto lopulta meni, vaikka oltiin myös edellisiltana hyvin pohjustettu mitä tulevan piti. Mutta ymmärrettäväähän tuo oli, en minäkään siihen penkkiin pistettäväksi ihan huvikseni tarjoutuisi ja hyvin se laitto sitten lopulta sujui. Hyvin onnistuneen neuvolareissun jälkeen suunnattiin pullakahveille paikalliseen kahvioon.

"Äiti, eikös tänään ollut sun syntymäpäivä. Hyvää syntymäpäivää! Melkein unohdin." Kuului pullaa täynnä olevan pojan suusta, pillimehun ryystämisen välistä - pienimmän vetäessä sikeitä kaukalossa.

Eilen juhlistettiin päivääni pienesti äitini ja siskoni kanssa ja tänään aamuiselta reissulta kotiin päin suunatessani nappasin lähikaupasta kukkapuskan ihan itselleni ja kotiin päästyäni nautin eiliseltä jääneen croissantin kahvin kanssa. Itseään voisi ehkä muistaa näin muulloinkin, kuin kerran vuodessa. Nyt illaksi vapaudun ruoanlaittovuorosta, sillä suunnataan koko perhe vielä ravintolaan syömään. Musta ihan bueno tapa viettää päivä.

Ihanaa helmikuun ensimmäistä myös sinne!

4 kommenttia: